Kaupungilla kuiskitaan vielä harrastustakuusta, kun puhe kääntyy lasten ja nuorten harrastamiseen. Siitä huolimatta, että kentälle on astellut uusi sheriffi – Harrastamisen Suomen malli. Mikä tämä malli on ja miten se eroaa harrastustakuusta?
Harrastamisen Suomen malli on yksinkertaistettuna jatkumo harrastustakuulle. Harrastustakuu sai alkunsa 2010-luvulla, kun lasten ja nuorten harrastaminen nousi jälleen nuorisopolitiikan keskiöön. Useat puolueet halusivat edistää mieluisan harrastuksen löytymistä jokaisella lapselle ja nuorelle. Vuonna 2017 Sipilän hallitus kirjasi sen hallitusohjelmaan. Tuli vaalit ja uusi hallitus. Samalla kirjaus vaihtui Harrastamisen Suomen malliksi. Muuttuiko nimi vain poliittisen egoismin vuoksi?
Ei. Harrastustakuulla ja Harrastamisen Suomen mallilla on samoista tavoitteista huolimatta kaksi asiaa, jotka erottavat ne.
- Harrastustakuu ei toiminut. Suurimmassa osassa (77 %) kunnista ei harrastustakuu toteutunut. Kunnat kokivat asian myönteisenä, mutta sitoutuminen ja toteuttaminen jäivät uupumaan. Liian usein ohjelman koordinointi jäi vastuuhenkilöillä muiden töiden varjoon. Lisäksi toteutuneet toiminnot olivat usein harrastuskorttityylisiä kokeiluja tai yksittäisiä harrastusviikkoja.
- Suomen mallissa harrastaminen tapahtuu koulupäivän yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos, joka antaa mallille todellisen mahdollisuuden onnistua. Pilottikauden ensimmäiset tiedot lupaavatkin selkeää parannusta verrattuna harrastustakuuseen.
Näiden kahden syyn vuoksi on hyödyllistä, että keskustelussa pystymme erottamaan harrastustakuun ja Harrastamisen Suomen mallin.
Missä nyt mennään Harrastamisen Suomen mallin kanssa?
Kevätlukukausi 2021 on ollut mallin pilottikausi ja syksyllä 2021 alkaa toiminnan juurruttaminen. Pilottikauteen osallistuu peräti 117 kuntaa ja yli tuhat koulua. Harrastamaan on päässyt 232 000 koululaista. Rahaa toimintaan on luvattu 14,6 miljoonaa per lukuvuosi, avustushaku kunnille ensi lukuvuodelle on käynnissä ja toukokuun aikana tullaan päätökset tekemään.
Helsinki sai pilottikaudelle miljoona euroa avustusta. Mukana on 143 koulua ja yli 30 000 oppilasta. Helsingissä malliin osallistuu tällä hetkellä poikkeuksellisesti luokat 3-9. Malli on suunnattu 1-9. luokille.
Harrastamisen Suomen mallia toteutetaan eri puolilla Suomea hieman eri lailla, koska jokaisella paikkakunnalla on omat erityispiirteensä ja kaikki tavat eivät sovi kaikille. Tavoitteena on löytää parhaat käytänteet ja kehittää mallia vuosittain.
Haasteet tähän mennessä:
- Pätevien harrastusten vetäjien/tahojen löytäminen (erityisesti pienillä paikkakunnilla).
- Koulukuljetukset.
- Vaihtelevat koulujen tilat ja lähiympäristön harrastusmahdollisuudet.
Uhat:
- Harrastusten vetämisen kaatuminen opettajien niskaan.
Mahdollisuudet:
- Kansainvälisesti merkittävä malli, ulkomailla seurataan mallin kehittymistä.
- Lisää vapaa-aikaa perheille iltoihin ja sitä kautta myös aikuisten omiin harrastuksiin.
- Harrastamisen jatkuminen pidempää. Esim. liikuntaharrastuksen lopettamisen keski-ikä on nykyisin 10,6 vuotta.
- Seurojen ja harrastusten järjestäjillä mahdollisuus oman toiminnan kasvattamiseen.
- Harrastamisen yhdenvertaisuuden toteutuminen.
- Muokkaa harrastajan identiteettiä ja parantaa henkilön itsetuntoa.
- Syrjäytymisen ja yksinäisyyden väheneminen.
- Liikunnan puolella mahdollisuus saada hyvää ohjausta niilläkin, jotka eivät ole kiinnostuneet kilpailullisesta toiminnasta.
Hyvä tietää:
Harrastamisen Suomen mallia toteutetaan eri puolilla Suomea hieman eri lailla, koska jokaisella paikkakunnalla on omat erityispiirteensä ja kaikki tavat eivät sovi kaikille. Tavoitteena on löytää parhaat käytänteet ja kehittää mallia vuosittain.
Järjestettävät harrastukset on selvitetty koululaiskyselyllä ja ovat lapsien itsensä toivomia.
Kaikkien ei tarvitse osallistua harrastuksiin, jos lapsella tai nuorella on jo ennestään riittävästi harrastuksia.
Tällä hetkellä hieman ikäluokasta riippuen ilman harrastuksia on 20-30 prosenttia lapsista. Itselleen lisää harrastuksia toivoi 10-17 prosenttia peruskoulun ja toisen asteen oppilaista.
Islannin malli on ollut osittain inspiroimassa Suomen mallia, mutta malleissa on merkittäviä eroja. Islannin malli pyrki puuttumaan nuorten päihteiden käyttöön ja siihen kuuluvat mm. kotiintuloajat.
Recent Comments