Uuden valtuustokauden aikana ei liikunnasta ole Helsingissä vielä otsikoita noussut.
Kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnan käsittelyssä liikuntaan liittyviä asioita ovat olleet mm. padel-kentän rakentaminen, uimapaikkojen laiturien korjaukset jne. Isoista kokonaisuuksista on esitetty liikuntapaikkainvestointeihin korotusta. Aika näyttää tuleeko lisärahaa. Pahoin pelkään, että kaupungin tuottavuustoimenpiteet syövät nämäkin toiveet.
Uudessa kaupunkistrategiassa liikunnasta on jälleen kerran, ihmisten hyvinvointiin ja terveyden tuomiin säästöihin nähden, todella vähän puhetta. Liikunta mainitaan kolmessa kohtaa. Positiivista on arkiliikkeeseen ja lähiliikuntapaikkoihin panostukset. Liikuntalajeista huomioon otetaan uudet lajit avustuksia jaettaessa. Liikuntaseuroja ei ole mainittu kuin kerran ja tässäkin kohdan viimeisessä kappaleessa luvataan turvata mahdollisuus järjestää toimintaa, ei kehittää sitä. Koronan jäljiltä huoli on strategiassa selvästi kulttuurialalla. En halua vastakkainasettelua, sillä molemmat ovat tärkeitä. Harmittaa vain liikunta-alan jatkuva unohtuminen.
Liikuntaseurojen ja liikunta-alan yritysten suurimpana jännityksen kohteena on syksyllä ollut jälleen korona. Nyt kun toimintaa on päästy avaamaan, jännitetään löytävätkö ihmiset takaisin harrastuksiin ja katsomoihin. Lupaavia merkkejä on, mutta lajikohtaisia eroja on myös ollut. Vielä keväällä esim. lisenssejä oli hankittu huomattavasti vähemmän mitä normaalisti. Erityisesti lasten ja nuorten harrastuksissa pudotusta oli 14 %. Nyt syksyn aikana tiputusta on kiritty kiinni. Katsomoihin ei valtavaa ryntäystä vielä ole ollut, mutta esim. Helsinki Seagullsin kotiavausta seurasi lähes 1200 katsojaa. Petteri Koposen paluu todennäköisesti tätä avitti, mutta siitä huolimatta hieno katsojamäärä.
Avustuksia on mahdollista vielä saada. Juuri on päättymässä (8.10.) haku liikunnan korona-avustuksiin liikuntaseuroille ja erityisliikuntaa toteuttaville yhdistyksille. Jaossa on 1,05 miljoonaa euroa.
Suomen harrastamisen malli on laajasti Helsingissä käytössä ja se etsii vielä uomaansa. Odotan mielenkiinnolla seuraavia raportteja osallistujamääristä. Toiminta on käynnistynyt laajasti ja ollut pääsääntöisesti hyvää, mutta huolestuttavia uutisia on myös korviini kantautunut. Koulujen rehtoreita malli on työllistänyt valitettavan paljon. Osa harrastusten vetäjistä on koordinaattorin sijaan pommittaneet rehtoreita kysymyksillään. Harrastustiloja ei ole jätetty riittävän siistiin kuntoon, mikä on aiheuttanut iltatoiminnalle tai seuraavan aamun oppitunneille harmaita hiuksia.
Tässä poimintoja tähän mennessä. Laittakaa viestiä, jos on liikunta-asioita joihin kaipaat apua.
Ps. Iltojen pimetessä ulkoliikunta hankaloituu, mutta yösuunnistus helpottuu. Suosittelen kokeilemaan. On erityisen hauskaa ja palkitsevaa. Opettaa myös eksymisen jaloa taitoa 😀
Recent Comments