Tiede- ja kulttuuriministerin matka Pekingin talviolympialaisiin peruuntuu koronakaranteeniriskin vuoksi. Tai ainakin näin meille kerrottiin. Suomi ei siis osallistu diplomaattiseen boikottiin. Uskon, että Kurvista harmittaa matkan peruuntuminen. Suuret urheilutapahtumat ovat verrattomia tilaisuuksia ja olympialaiset vasta omassa luokassaan ovat.
Työtäni ovat urheilukilpailut myös kansainväliset kilpailut. Kesäkuussa Kiinassa Chengdussa järjestetään kesäuniversiadit. Universiadit ovat opiskelijaurheilun olympialaiset. Universiadit ovat olleet hyvää harjoitusta ja näytönpaikka olympialaisia hakeville maille. Esimerkiksi viimeisimmissä talviuniversiadeissa Krasnojarskissa Venäjällä osallistujamäärät olivat suuremmat mitä talviolympialaisissa Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Kisojen kokonaisbudjetti oli miljardi euroa.
Suomen Olympiakomitean vastuulla ovat universiadit, mutta sopimuksen mukaan Opiskelijoiden Liikuntaliitosta lähtee tarvittaessa töihin varajoukkueenjohtajaksi yksi henkilö. Se tehtävä kuuluu minulle. Otan sen työn mielelläni vastaan, sillä nuo kilpailut ovat hienoja ja ainutkertaisia tapahtumia. Mutta pitäisikö kesän Kiinan kisoja boikotoida?
On helppo antaa vastaus, jos ei ole itse lähdössä eikä kisat kiinnosta. Pitäisi! Jos Kiinan ihmisoikeustilanne ei ole syy boikottiin, niin missä menee raja? Pohjois-Korea? Eritrea? Vastaus on Turkmenistan. Maa, jota johti pitkään diktaattori, joka on kirjoittanut itsestään kirjan, joka kaikkien pitää osata esimerkiksi ajokorttia hankkiessa. Nykyinen hallitsija on jatkanut poliisivaltiomeininkiä ja lisännyt omat sekoilunsa soppaan.
Vuoden 2021 kesäuniversiadeja oltiin myöntämässä Turkmenistanin pääkaupunki Ashgabatille, tilanteessa, jossa muut hakijat olivat luopuneet kisasta. Kulisseissa alkoi kuitenkin erityisesti länsimaissa kuohunta, että ei kisoja voi sinne viedä. Puhuttiin boikoteista. Lopulta paine ajoi tilanteen siihen, että Turkmenistan ”vetäytyi” kisasta. Kulisseissa etsittiin samalla kovin ratkaisua. Etelä-Korea ei suostunut leikkiin, mutta lopulta Kiina pelasti.
Tämä on toki keinotekoinen ja hieman leikillään vedetty raja, mutta kertoo jotain. Ainakin sen, että ilmeisesti kansainvälisille toimijoille rajana on vastenmielinen meininki yhdistettynä merkityksettömään asemaan maailmanpolitiikassa.
Missä rajan tulisi olla? Selostajalegenda Bubi Wallenius sanoi Ylen Jälkihi -ohjelmassa, että mihinkään ei voi mennä urheilemaan, koska kaikkialla on ongelmia. Tämä on toki totta ja tämän vuoksi rajan vetäminen onkin hankalaa. Esimerkiksi heinäkuussa opiskelijoiden EM-kisat ovat Puolassa ja sama tapahtuma vuonna 2024 Unkarissa. Erityisesti Unkarin nykyinen meininki ei nosta mielialaa. Olisiko raja demokratian tukahduttaminen, median hiljentäminen ja akateemisen vapauden riisto? En tiedä. Siitä huolimatta raja tulisi vetää johonkin.
Tärkeintä olisi, että urheilijoiden ja taustahenkilöiden ei tarvitse pohtia rajoja kisoihin valmistautuessa. Ja ne rajat tulisi vetää jo ennen kisojen myöntämistä. Myös niin, että on tietyt rajat, joiden ylittäminen kisojen myöntämisen jälkeen siirtää kisat automaattisesti pois. Tähän utopiaan emme taida yltää, koska maailmanpolitiikka.
Olympialiike voi tulevina vuosina huokaista helpotukselta diktaattorien ja ihmisoikeuksien suhteen. Kisajärjestäjinä Kiinan jälkeen ovat Ranska, Italia, Yhdysvallat ja Australia. Tai toivottavasti voi. Universiadit järjestetään seuraavina vuosina Yhdysvalloissa, Venäjällä, Italiassa ja Saksassa. Venäjä 2023 heittää keittoon sen tulisimman chilin.
Mutta mitä Kurviseen tulee, ymmärrän hyvin sinua. Et tarvitse synninpäästöäni, mutta olisit sen saanut molemmissa tapauksissa. Ehkä enemmän boikotoimalla, ehkä.
Tästä kirjoituksesta on pidempi versio luettavissa täältä -> https://www.oll.fi/…/antti-kurvinen-ei-lahde-kiinaan…/
Recent Comments