Sota Ukrainassa on kohta kestänyt yhtä kauan kuin talvisota kesti. Sodalle ja Venäjän tekemille sotarikoksille ei näy loppua. Kansainvälinen yhteisö on lähes yksimielisesti tuominnut hyökkäyksen. Useat maat ovat asettaneet talouspakotteita Venäjälle ja lahjoittaneet aseistusta sekä antanut tiedustelutietoa Ukrainalle. Kansainvälisen yhteisön työkalupakissa on työkalu käyttämättä ja se on sotilaallinen puuttuminen. Sen käyttö vaatisi uuden rajan ylittämisen

Maailmansotien välissä luotiin Kansainliitto ja toisen maailmansodan jälkeen tätä perintöä jatkoi YK. Kansainliitto pyrki jo estämään sotia, mutta menestys oli heikkoa. Ahvenanmaan omistuskiistan selvittely jäi yhdeksi ainoaksi onnistumiseksi.

YK loi rauhanturvajärjestelmän toisen maailmansodan jälkeen, mikä oli seuraava rajan ylitys kansainvälisen yhteisön puuttumisesta sotiin. Puuttuminen vaati kuitenkin valtioiden ja osapuolien suostumuksen rauhanturvajoukkojen lähettämiseksi sekä riittävän panostuksen joukkojen lähettäjämailta.

1990-luvulla rauhanturvaaminen sai kolauksensa Somaliassa, Ruandassa ja Bosniassa. YK:n rauhanturvajoukkoja arvosteltiin kovin sanoin, vaikka syyt olivat suurimmaksi osaksi joukkojen vähyys ja sisällissotien hankala luonne perinteiselle rauhanturvaamiselle. Nämä epäonnistumiset siviilien suojaamiseksi loivat kuitenkin uuden tavan puuttua – rauhaan pakottamisen. Tätä kokeiltiin ensimmäisen kerran Bosnian sodassa. Tämä oli iso rajan ylitys.

Ukrainan sotaan puuttuminen sotilaallisesti vaatisi jälleen uuden rajan ylittämisen – isomman kuin aiemmin. Aiemmin ei ole YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenmaata kohtaan kansainvälinen yhteisö käyttänyt voimatoimia. Eikä myöskään ydinasevaltiota. Toki ydinasevaltioissa Intiassa, Pakistanissa ja Israelissa on ollut rauhanturvaoperaatioita ja on edelleenkin käynnissä, mutta nämä valtiot ovat suostuneet kansainvälisen yhteisön puuttumiseen.  

Rauhaan pakottamisessa Nato ja erityisesti Yhdysvallat on ollut YK:n työkaluna. Nyt Venäjä on luonut Natosta sodan osapuolen, mikä on mennyt myös osassa maailmaa läpi. Tämä aiheuttanee hankausta YK:ssa siinä, kuka voisi suorittaa sotilaallisen puuttumisen. Mahdollista toki on myös Naton omalla päätöksellä tekemä sotilaallinen puuttuminen.

Sen sijaan asiat, jotka puoltavat sotilaallista puuttumista. Sotarikokset, niistä on jo todisteita. Bosniassa tarvittiin jatkuvia rikoksia ja lopulta Srebrenican kansanmurha. Kansainvälinen yhteisö ei ole koskaan ollut erityisen nopea liikkeissään. Asiat tarvitsevat riittävästi aikaa muhiakseen, jotta puuttumisen taakse kasaantuu riittävästi kannatusta, sekä valitettavasti usein vielä sen yhden törkeän rikoksen siviilejä kohtaan.

Venäjän sotilaallisen kyvyn paljastuminen odotettua heikommaksi. Avoimesti jo annettu aseellinen sekä tiedustelullinen apu. Ukrainan kohdalla myös maailman talous ja erityisesti vilja tulee vaikuttamaan mahdollisen puuttumisen puolesta.

Aika näyttää astutaanko seuraavan rajan yli.