Aloitin suunnistuksen kymmenvuotiaana ja olen liikkunut lintujen bongausretkillä sylivauvasta lähtien. Voisi kuvitella, että on tullut metsässä oltua. Silti vasta lähempänä kolmeakymmentä vuotta olin ensi kertaa oikeassa luonnontilaisessa metsässä. Se metsä ei tuntunut aidolta vaan satumetsältä. Miten puut voivat olla noin isoja ja sammalpeite näin upottavaa.
Luonnontilaista metsää on Suomessa jäljellä noin 2,9 % maapinta-alasta. Etelä-Suomessa on vain pieni osa tästä. Olisi törkeää estää tulevilta sukupolvilta ne kokemukset, joita luonnontilainen metsä tarjoaa. Vielä törkeämpää olisi menettää ne uhanalaiset luontotyypit ja lajit, joiden viimeinen henkireikä luonnontilaiset metsät ovat. Siksi tulee luoda porkkanoita myös yksityisille metsänomistajille näiden metsien suojelemiseksi.
Oma ympäristöpolitiikkani pyörii luontokadon pysäyttämisessä ja sitä kautta maa- ja metsätalouden ympärillä. Maankäyttö on tässä suuressa roolissa.
Yksi tekijä on peltomaan osuus. Lisäraivaamisen lopettaminen ja lopulta pinta-alan vähentäminen on keino vaikuttaa. Suurin tekijä, jolla peltomaata saadaan vähennettyä, on kasvisproteiinien käytön ja tuotannon lisääminen eläintuotannon sijaan. Tätä terveyttäkin edistävää tointa tulee tukea maataloustukien kohdentamisella ja verotuksen muuttamiseksi kasvisproteiineja suosiviksi.
Edellä mainitun peltomaan vähentämisellä saadaan metsitettyä alaa, jotta arvokkaammat luontokohteet voidaan säästää.
Lyhyesti muista tavoitteista:
Metsätaloudessa tulee kasvattaa jatkuvankasvatuksen määrää.
Tarvitsemme lahopuuta ympäri maata enemmän.
Vihreässä siirtymässä Suomen tulee olla kärkimaita, jotta saamme kilpailukykyetua tästä.
Pienydinvoimaloiden lupaprosessien nopeuttaminen.
Lisää kansallispuistoja ja niistä helposti saavutettavia.
Recent Comments