Helsinginniemen Sosialidemokraatit ry järjestää ylimääräisen jäsenkokouksen tulevana perjantaina. Puolueosaston johtokunta tulee esittämään kokouksessa minua puolueosaston ehdokkaaksi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestariksi. Perjantaina tiedämme sitten lopullisesti mitä jäsenkokous päätti, mutta sitä ennen miksi haluan tähän tehtävään?

Olin luonnollisesti heti kiinnostunut tehtävästä, kun kuulin sen vapautumisesta. Kukapa ei olisi? Tulevaisuutemme kannalta merkittävimmän toimialan merkittävin poliittinen rooli. Jos haluat todella vaikuttaa, niin tässä on nyt se paikka. Silti kävin pitkän väännön mielessäni, uskallanko hakea tähän poliittisen kokemukseni vähäisyyden vuoksi. Miksi minä voisin olla hyvä tähän tehtävään?

Merkittävin puoltava seikka on kokemukseni alalta. Sen tärkeyttä ei voi unohtaa, vaikka kyse on poliittisesta tehtävästä.

Olen koulutukseltani filosofian maisteri. Pääaineeni oli Suomen historia ja auskultoin historian aineenopettajaksi 2011. Kasvatustiede oli sivuaineeni. Opettajan töitä tein eripituisina sijaisuuksina erityisopettajana, luokanopettajana ja koulunkäynninohjaajana vuosina 2008–2012. Olen myös kouluttanut opettajia Opettajat ilman rajoja -järjestön kautta Ugandassa. Sieltä palattuani jatkoin ugandalaisten opettajien kouluttamista Mobile mentoring -hankkeessa vuoden verran.  

Oppimisvaikeuksien parissa työskentelin Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:ssä reilun kahden vuoden ajan. Ison osan työajasta vedin syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ryhmiä. Isolla osalla yhteiskunnasta syrjäytyneistä on oppimisvaikeuksia. Siksi erilaisten tukimuotojen tarpeen ja merkityksen tuntemus on apulaispormestarille merkittävä hyöty, kun yritämme pitää kaikki helsinkiläiset lapset ja nuoret mukana.

Toinen samaa teemaa liippaava asia on kokemukseni turvapaikanhakijoiden parissa. Työskentelin vastaanottokeskuksessa pakolaisohjaajana. Näin kuinka hankalassa asemassa olevat lapset ja nuoret aloittivat koulutietään ja miten tärkeä osa onnistunutta koulutuspolkua ensimmäiset kuukaudet ovat. Ja erityisesti mitkä ne vaikeudet ovat, jotka heidän tuli ylittää saavuttaakseen muut oppilaat. Näitä vaikeuksia pitää pystyä karsimaan. Sen merkitys Helsingissä korostuu.

Nykyään työskentelen kuudetta vuotta koulutusasiantuntijana Opiskelijoiden Liikuntaliitossa. Koulutuskokemusta minulla on siis laidasta laitaan. Koen sen edukseni, että omaan kokemusta alalta ja olen yksi heistä, jonka asioita olen päättämässä.

Se työkokemuksesta. Apulaispormestari johtaa kasvatuksen- ja koulutuksen lautakuntaa, jonka jäsen olen ollut vuodesta 2021. Siinä tehtävässä korostuu yhteistyökyvyt ja miten pystyy tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Lautakunta on toiminut erinomaisesti nyt kaksi vuotta ja on tärkeää, että Nasiman luoma luottamuksen ympäristö saa siellä jatkoa.

Painotukseni apulaispormestarina olisivat henkilöstössä. Henkilöstön jaksamisen varmistaminen ja kaupungin pitovoiman parantaminen työnantajana on mielestäni ensisijaisin tehtävä. Jokaisen päätöksen kohdalla tulee kysyä miten tämä vaikuttaa opettajien, lastenhoitajien, kuraattoreiden jne. työn kuormittavuuteen? Ilman motivoitunutta ja jaksavaa henkilökuntaa, emme pääse kaupungin strategian tavoitteeseen Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia.

Seuraavaksi jännitetään perjantaita ja sen jälkeen minut on toivottavasti nimetty ehdokkaaksi. Tästä pääset tutustumaan minuun lisää.